· Pur-ait Oy

CER-laki tekee fyysisestä suojauksesta kriittisen toimijan velvoitteen

CER-laki (310/2025) velvoittaa kriittiset toimijat riskiarviointiin ja tilojen suojaamiseen. Katso määräajat ja mitä laki tarkoittaa aidan ja porttien kannalta.

cer-laki cer laki cer-laki fyysinen suojaus koskeeko cer-laki
CER-laki tekee fyysisestä suojauksesta kriittisen toimijan velvoitteen

CER-laki (Critical Entities Resilience) tuo uusia vaatimuksia siihen, miten kriittisten kohteiden fyysistä suojausta tarkastellaan Suomessa. Laki (310/2025) toimeenpanee CER-direktiivin (EU) 2022/2557 Suomessa, voimaan 1.7.2025. Kriittiseksi toimijaksi määritetyn on tehtävä riskiarviointi 9 kuukauden kuluessa, ja sen pohjalta laadittavassa suunnitelmassa on selostettava myös tilojen ja infrastruktuurin suojaaminen.

Mikä CER-laki on?

CER-laki on Suomen laki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta.

CER on EU-tason sääntelykokonaisuus, jonka tavoitteena on parantaa yhteiskunnan kriittisten toimintojen häiriönsietokykyä. CER-direktiivi on voimassa 16.1.2023 alkaen, ja CER-laki toimeenpanee sen Suomessa. Laki määrittää kansalliset menettelyt, toimijat ja roolit.

Kyse ei ole yksittäisestä tuotteesta tai teknologiasta, vaan tavasta tarkastella kriittisten toimintojen jatkuvuutta: miten palvelut, infrastruktuuri ja fyysiset ympäristöt kestävät häiriöitä, poikkeamia ja tahallista vaikuttamista.

CER perustuu riskiperusteiseen ajatteluun. Vastuu suojaustason riittävyydestä on toimijalla, ja ratkaisut määritellään aina kohteen riskien ja toiminnan luonteen mukaan.

  • Keskeinen palvelu on olennainen välttämättömien yhteiskunnan toimintojen ylläpitämiseksi.
  • Kriittinen infrastruktuuri on välttämätön keskeisen palvelun tarjoamiseksi.
  • Kriittinen toimija tarjoaa keskeistä palvelua Suomessa, ja sen poikkeamalla olisi merkittävä haitallinen vaikutus.

Koskeeko CER-laki meitä?

CER-lain velvoitteet koskevat kriittisiä toimijoita, ja toimialaministeriöt määrittävät oman toimialansa kriittiset toimijat.

Sisäministeriö vastaa CER-lain mukaisen toiminnan yleisestä ohjauksesta ja yhteensovittamisesta. Toimialakohtaiset päätökset oli määrä tehdä viimeistään heinäkuussa 2026. Lain piiriin kuuluvat muun muassa energia, vesihuolto, liikenne ja logistiikka, digitaalinen infrastruktuuri ja elintarvikehuolto.

Velvoitteiden noudattamista valvovat toimialan mukaan esimerkiksi Energiavirasto, Traficom, Fimea, Ruokavirasto ja Tukes. Valvovat viranomaiset myös neuvovat ja tukevat kriittisiä toimijoita, ja Huoltovarmuuskeskus tukee toimijoita häiriönsietokyvyn parantamisessa.

Mitä CER-laki vaatii kriittiseltä toimijalta?

CER-laki vaatii riskiarvioinnin, sen pohjalta toteutettavat toimenpiteet, suunnitelman niistä ja poikkeamista ilmoittamisen.

Velvoitteilla on laissa määräajat.

VelvoiteMääräaika
Riskiarviointi9 kuukauden kuluessa kriittiseksi toimijaksi määrittämisestä
Riskiarvioinnin päivitystarvittaessa, vähintään neljän vuoden välein
Suunnitelma häiriönsietokyvyn varmistamiseksi12 kuukauden kuluessa riskiarvioinnin valmistumisesta
Poikkeaman ensi-ilmoitus24 tunnin sisällä poikkeaman havaitsemisesta
Yksityiskohtainen poikkeamaraporttikuukauden kuluessa poikkeaman havaitsemisesta

Riskiarvioinnissa on otettava huomioon onnettomuudet, luonnonkatastrofit, kansanterveydelliset hätätilanteet, hybridiuhat ja muut riskit, jotka voivat johtaa poikkeamaan. Laatimisessa huomioidaan CER-strategia ja valtioneuvoston 15.1.2026 hyväksymä kansallinen CER-riskiarvio. Kriittisen toimijan on lisäksi nimettävä yhteyspiste, jonka kautta tiedonkulku järjestetään.

Miksi fyysinen suojaus kuuluu CER-lain velvoitteisiin?

Fyysinen suojaus kuuluu velvoitteisiin, koska suunnitelmassa on selostettava tilojen ja niissä sijaitsevan infrastruktuurin suojaaminen.

CER-laki ei keskity pelkästään digitaalisiin uhkiin tai hallinnollisiin suunnitelmiin. Fyysinen ympäristösuojaus on yksi keskeinen osa kokonaisuutta, jonka tehtävänä on tukea toimintaa häiriötilanteissa. Toimenpiteiden on oltava teknisiä, turvallisuuteen liittyviä ja organisatorisia, ja niiden on perustuttava toimijan omaan riskiarviointiin.

Fyysisen suojauksen rooli on ennen kaikkea

  • estää ja viivyttää luvatonta pääsyä
  • tuottaa aikaa muille turvatoimille
  • toimia ennakoitavasti myös poikkeustilanteissa

Aita, portit ja muut rakenteet eivät ole irrallisia elementtejä, vaan osa kerroksellista suojausketjua.

Mitä CER-ajattelu tarkoittaa aidan näkökulmasta?

Perinteisesti aidan tehtävä on ollut rajata aluetta ja ohjata kulkua, mutta CER-ajattelussa näkökulma laajenee.

Arvioinnin kohteena ei ole vain se, estääkö rakenne pääsyn, vaan kuinka pitkään se kestää aktiivista ja määrätietoista läpäisyä eri menetelmillä ja työkaluilla. Tämä ohjaa kohti aitaratkaisuja, joiden suunnittelussa painottuvat kiipeämisen vaikeus, rakenteellinen jäykkyys sekä läpäisyn vaatima aika, melu ja näkyvyys.

Kriittisissä kohteissa aidan tehtävä on tuottaa viivettä. Tämä viive on ratkaiseva osa kokonaisuutta, jossa valvonta, hälytysjärjestelmät ja vaste toimivat yhdessä.

LPS 1175 A1 tarkoittaa, että aita on testattu kestämään yhden minuutin murtautumisyritystä käsityökaluilla, ja kolmannen osapuolen sertifiointi on dokumentoitu todiste suojaustasosta viranomaisille. Törmäyssuojauksesta ratkaisee, sisältyykö uhkakuvaan ajoneuvotörmäys.

Lue myös aluesuojauksen 3 tasoa ja LPS 1175 vs EN 1627.

Miksi suunnitteluvaihe korostuu?

Korkean suojaustason ratkaisut eivät synny vakioratkaisuista tai perinteisen aitarakentamisen ehdoilla.

Ne edellyttävät kohdekohtaista arviointia, rakenteiden yhteensovittamista ja erikoisosaamista. Pur-ait Oy:n korkean suojaustason aitaratkaisut on suunniteltu ympäristöihin, joissa fyysisen suojauksen rooli on osa riskiperusteista kokonaisuutta. Rakenteet mitoitetaan kestämään aktiivista ja määrätietoista läpäisyä siten, että tunkeutuminen vaatii aikaa, erikoistyökaluja ja aiheuttaa havaittavaa melua. Aita ei ole yksittäinen komponentti, vaan osa järjestelmää, jonka käyttäytyminen on ennakoitavaa myös poikkeustilanteissa.

CER ei pakota yhteen ratkaisuun, mutta se edellyttää, että ratkaisut ovat perusteltuja, riskien mukaisia ja kestävät tarkastelun myös tulevaisuudessa. Suunnitelmassa on lisäksi oltava selostus toteuttamisaikataulusta.

Yhteenveto ja seuraava askel

CER-laki velvoittaa kriittiseksi määritetyn toimijan arvioimaan riskinsä ja suunnittelemaan, miten tilat ja infrastruktuuri suojataan. Kriittisissä kohteissa aidan tehtävä on tuottaa viivettä.

Pur-ait suunnittelee, valmistaa Helsingin Suutarilassa ja asentaa aluesuojauksen kolmella suojaustasolla. Arvioi kohteesi riskitaso ja pyydä kartoitus kriittisen infrastruktuurin suojauksen sivulta.

Usein kysyttyä

Milloin CER-laki tuli voimaan? CER-laki (310/2025) toimeenpanee CER-direktiivin Suomessa, voimaan 1.7.2025. Itse CER-direktiivi on voimassa 16.1.2023 alkaen.

Kuka määrittää kriittiset toimijat? Toimialaministeriöt määrittävät oman toimialansa kriittiset toimijat. Sisäministeriö vastaa yleisestä ohjauksesta ja yhteensovittamisesta, ja Huoltovarmuuskeskus tukee toimijoita häiriönsietokyvyn parantamisessa.

Kuinka nopeasti poikkeamasta on ilmoitettava? Ensi-ilmoitus valvovalle viranomaiselle ja Valtioneuvoston tilannekeskukselle on tehtävä 24 tunnin sisällä poikkeaman havaitsemisesta. Yksityiskohtainen raportti toimitetaan kuukauden kuluessa.

Vaatiiko CER-laki tietyn aitatyypin? Ei vaadi. CER ei pakota yhteen ratkaisuun, vaan suojauksen on perustuttava toimijan omaan riskiarviointiin ja oltava perusteltu.

Pyydä tarjous

Ota yhteyttä - palvelemme arkisin klo 7.30–15.30.