· Pur-ait Oy

Aidan korkeus, 2 m, 3 m vai 5 m, valintaopas

Aidan korkeus on aina kompromissi suojaustason, näkyvyyden ja kustannuksen välillä. Opas 2, 3 ja 5 metrin aidan valintaan eri kohteisiin.

Aidan korkeus, 2 m, 3 m vai 5 m, valintaopas

Aidan korkeus on yksi tärkeimmistä päätöksistä aitaprojektissa. Valinta on aina kompromissi kolmen tekijän välillä: suojaustaso, näkyvyys ja kustannus. Liian matala aita ei suojaa kohdetta riittävästi, liian korkea taas nostaa kustannuksia, voi rikkoa kaavamääräyksiä ja näyttää raskaalta ympäristössään.

Tässä artikkelissa käydään läpi tyypilliset aidan korkeudet ja se, mihin kohteisiin mikäkin korkeus sopii. Aidan korkeus määräytyy kohteen käyttötarkoituksen, riskitason ja viranomaisvaatimusten mukaan.

2 metriä, milloin riittää

Kahden metrin aidan korkeus on yleisin valinta perustason suojaukseen. Se täyttää useimpien vakuutusyhtiöiden ohjeellisen minimivaatimuksen teollisuuskiinteistöille ja antaa riittävän esteen tavanomaista ilkivaltaa ja luvatonta oleskelua vastaan.

Tyypillisiä kohteita 2 metrin aidalle:

  • Tonttirajat ja taloyhtiöiden alueet.
  • Koulut ja päiväkodit, joissa korostuu lasten turvallisuus ja näkyvyys aidan läpi.
  • Pienet teollisuus- ja varastokiinteistöt.
  • Toimistorakennusten edustavat aitaukset.
  • Liike- ja palvelukiinteistöt.

Kahden metrin korkeudella aidan ulkonäkö pysyy kevyenä ja se sopii hyvin asutuksen läheisyyteen. Pinna-aidat ja säleverkkoaidat ovat suosittuja valintoja tällä korkeudella, koska ne näyttävät edustavilta ja kestävät pitkään. Tutustu vaihtoehtoihin säleverkkoaita Eco W -sivulla.

3 metriä, milloin valitaan

Kolmen metrin aidan korkeus valitaan kohteisiin, joissa riskitaso on korkeampi tai joissa varastoidaan arvokasta materiaalia ulkona. Tällä korkeudella aita estää kiipeämisen ilman apuvälineitä huomattavasti tehokkaammin kuin matalampi rakenne.

Tyypillisiä kohteita 3 metrin aidalle:

  • Teollisuusalueet ja tuotantolaitokset, joissa varastoidaan tavaraa ulkona.
  • Varastokentät ja logistiikkakeskukset.
  • Energiantuotannon kohteet ja muuntoasemat.
  • Rakennustyömaat ja materiaalivarastot.
  • Vesilaitokset ja muut yhdyskuntatekniikan kohteet.

Kolmen metrin korkeudella materiaalivalinta korostuu. Panssariverkkoaita on kustannustehokas ja sopeutuu maaston muotoihin, kun taas säleverkkoaita antaa modernimman ulkonäön. Lue lisää panssariverkkoaita -sivulta.

4-5 metriä, milloin tarvitaan

Neljän ja viiden metrin aidan korkeus on käytössä kohteissa, joissa kiipeäminen halutaan tehdä lähes mahdottomaksi ja joissa rajaus on osa fyysisen suojauksen kokonaisstrategiaa. Tällä korkeudella aita on selkeä este myös järjestelmälliselle tunkeutumisyritykselle.

Tyypillisiä kohteita 4-5 metrin aidalle:

  • Lentokentät ja niiden tekniset alueet.
  • Satamat ja merkittävät logistiikkasolmut.
  • Datakeskukset ja telekommunikaation kriittiset kohteet.
  • Energialaitokset, jotka kuuluvat kriittisen infrastruktuurin piiriin.
  • Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten kohteet.
  • Korkean riskiluokan teolliset kohteet.

CER-lain piirissä olevien kriittisten kohteiden fyysinen suojaus rakentuu monikerroksisesta puolustuksesta. Aidan korkeus on yksi kerros, mutta tärkeä, koska se vaikuttaa siihen, kuinka paljon aikaa potentiaalinen tunkeutuja tarvitsee päästäkseen sisään. Lisätietoa kokonaisuudesta sivulla High Security -aidat.

Kaavamääräykset ja luvat

Aidan korkeus ei ole pelkästään tilaajan valinta, vaan siihen vaikuttavat kaavamääräykset ja paikalliset viranomaisvaatimukset. Tämä kannattaa selvittää ennen tilausta.

Tyypillisiä vaatimuksia:

  • Asemakaava-alueella voi olla maksimikorkeus, esimerkiksi 1,5 tai 1,8 metriä, jonka yli ei saa rakentaa ilman erillistä lupaa.
  • Tielinjojen ja näkemäalueiden vieressä korkeutta voidaan rajoittaa liikenneturvallisuuden vuoksi.
  • Vakuutusyhtiöiden ohjeissa annetaan suosituksia eri kohdetyypeille.
  • Palavien aineiden varastoinnissa on omat erilliset vaatimuksensa.
  • Toimialakohtaiset standardit, kuten lentokentät ja satamat, asettavat omat vaatimuksensa.

Suunnittelijoille on koottu materiaalia kohdassa suunnittelijoille, josta löytyy yksityiskohtaiset tuotetiedot ja korkeudet kullekin aitatyypille.

Korotusmahdollisuudet jälkikäteen

Joskus käy niin, että alkuperäisen aidan korkeus ei enää riitä muuttuneessa riskitilanteessa. Onneksi monessa tapauksessa aitaa voidaan korottaa jälkikäteen ilman, että koko rakenne pitää uusia.

Tyypillisiä korotusratkaisuja:

  • Piikkilanka- tai partalanka-korotus, joka lisää tehokkaan estekorkeuden ilman raskasta rakennetta.
  • Vaijerikorotus, jossa aidan päälle asennetaan jännitetty teräsvaijeri.
  • Kiipeilyestetehoste, esimerkiksi käännetty Y-muoto, joka vaikeuttaa yli kiipeämistä merkittävästi.
  • Kameravalvonta yhdistettynä korotukseen, joka tuo aikaa reagointiin.

Kannattaa kuitenkin huomata, että jälkikäteen tehty korotus voi vaatia toimenpideluvan, ja se kannattaa suunnitella alkuvaiheessa varauksena, jos kohteen riskitaso voi muuttua.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on tyypillinen aidan korkeus teollisuusalueille?

Teollisuusalueille suositeltava korkeus on 2-3 metriä. Korkeampi suojausvaatimus (esim. CER-kohteet) tai datakeskukset voivat vaatia jopa 4-6 metriä.

Mitä korkeutta vakuutusyhtiöt suosittelevat?

Vakuutusyhtiöiden ohjeellinen vähimmäissuositus teollisuuskiinteistöille on yleisesti 2 metriä. Korkeamman riskin kohteissa suositellaan 2,4 metriä tai enemmän.

Onko korkeampi aita aina parempi?

Ei. Korkeampi aita maksaa enemmän, voi rikkoa kaavamääräyksiä ja näyttää ympäristössään raskaalta. Korkeus mitoitetaan kohteen riskitason ja viranomaisvaatimusten mukaan.

Voiko aitaa korottaa myöhemmin?

Kyllä. Tyypillisiä korotusratkaisuja ovat piikkilanka- tai partalanka-korotus, vaijerikorotus ja Y-muotoinen kiipeilyeste. Jälkikäteen tehty korotus voi vaatia toimenpideluvan.

Pyydä tarjous

Ota yhteyttä - palvelemme arkisin klo 7.30–15.30.