Pur-ait Oy:n toimitusjohtaja Jukka Vuorisen pääkirjoitus Pur-ait Oy:n Purnews 2019 asiakas- ja sidosryhmälehdessä.

Suomessa markkinat ja kilpailu on pääsääntöisesti rehellistä ja asiallista. Varsinaisia tuoteväärennöksiä ja tietoista huijausta ei juuri tapahdu. Säännöistä lipsumiset ja vaatimusten täyttämättä jättäminen johtuvat yleensä tiedon puutteesta ja osaamattomuudesta.

Monille tuotteille on asetettu mitattavat vaatimukset niiden turvallisen käytön takaamiseksi. Pidämme itsestään selvänä, että sähkölaitteet ovat turvallisia ja tekstiilit myrkyttömiä. Vaatimuksia voidaan asettaa myös tuotteen ominaisuuksille, kuten lämpöarvot, melutaso tai sähkömagneettinen yhteensopivuus. Laatu itsessään on ostajan ja myyjän välinen sopimus, mutta turvallisuuden ja ympäristön kannalta merkittäviä vaatimuksia asettaa ja vahtii yhteiskunta.

Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö on valtuuttanut näitä asioita valvomaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston eli Tukesin. Tukes on valtakunnallinen lupa- ja valvontaviranomainen, joka edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. Toimipisteitä Tukesilla on kolmella paikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella ja Rovaniemellä. Henkilökuntaa on yhteensä noin 250 ja organisaatio on jaettu viiteen eri yksikköön: kemikaalit, teollisuus, tuotteet, tieto ja kehitys sekä Finas eli akkreditointi-
elin.

Tuoteyksikkö valvoo myynnissä olevien tuotteiden turvallisuutta ja vaatimuksenmukaisuutta. Valvonta tapahtuu pistokokein ja perustuu paljon ns. markkinavalvontaan. Kaikkia tuotteita pieni tarkastajien määrä ei millään ehdi käydä läpi ja vastuu tuotteen turvallisuudesta on ensisijaisesti myyjällä. Myös CE-merkityt rakennustuotteet kuuluvat tuoteyksikön valvontaan.

Syksyllä 2016 Tukesin valvontakohteena olivat ikkunat, ovet ja lasijulkisivut. Portit CE-merkittyinä rakennustuotteina kuuluivat tämän valvonnan kohteisiin. Valvontahanke kohdistui noin 240 yritykseen ja sen kesto oli 14 kuukautta. Ilmeisesti valvontaisku ei koskaan ehtinyt portteja valmistaviin yrityksiin saakka. Valvonnan resurssit eivät yksinkertaisesti riittäneet. Vaatimuksen mukaisuuden valvonta jää siis markkinavalvonnan harteille.

Markkinavalvonta on eräänlainen ilmiantojärjestelmä. On itsestään selvää, että jos joku näkee selvästi vaarallisen tuotteen käytössä, asiasta on syytä varoittaa käyttäjää. Muuten ilmiantaminen ei oikein istu suomalaiseen käytäntöön. Kilpailijat voivat epäillä, mutta eivät kehtaa puutteista toisiaan ilmiantaa. Valvova viranomainen taas ei kaikkeen ehdi. Viimeinen ja pahin valvonnan muoto on, jos tapahtuu onnettomuus, jossa joku loukkaantuu. Toivottavasti näin ei koskaan tapahdu ja myyjät osoittautuvat luottamuksen arvoiseksi.

Asiakkaat olisivat parhaat valvojat vaatimuksen mukaisuuden varmistamiseksi. Heille helpoin keino valvontaan olisi, jos ostaja aina CE-merkittyä rakennustuotetta ostaessaan vaatisi myyjältä vaatimuksenmukaisuusvakuutusta tai suoritustasoilmoitusta. Viimeistään tuo allekirjoitettu vakuutus varmistaisi, että myyjä on ymmärtänyt ja täyttänyt standardien vaatimukset. Maksaja olisi siis paras valvoja, sillä häntä asia varmasti kiinnostaa ja hänellä on viimekädessä valta.


Artikkeli on julkaistu Pur-ait Oy:n asiakas ja sidosryhmälehdessä Purnews 2019
https://issuu.com/purnews/docs/purnews-2019-web/2